Opinnäytetyö nostaa tiiviyden luultua tärkeämpään rooliin Rakennuslehti nro 21 2012

 

Rakennuslehdessä nro 21 2012 puhuttiin koko aukeaman verran rakennusten tiiviyden tärkeydestä (Sivut 10 - 11). Julkaisun pohjana oli uusi opinnäytetyö tutkimus tiiviyden merkityksestä rakennuksiin. Artikkelin pääsanoma oli, että jo paljon pienemmillä rei’illä ja vuotokohdilla on luultua suurempi merkitys kokonaisenergia tehokkuuteen ja rakenteiden toimivuuteen. 

Olen itsekin artikkelin kanssa samaa mieltä, että nykyaikainen laadukas rakentaminen vaatii paljon tarkempaa toteutusta rakennuksen vaippa suhteen. Olen kauhulla seurannut esimerkiksi monia höyrynsulku asennuksia, jossa lopputuotteessa on satoja jos ei jopa tuhansia reikiä jo uutenaan. Nyt vihdoin joku ottaa selvää mitä yksittäinenkin reikä rakenteessa voi aiheuttaa kun olosuhteet ovat huonot. Artikkelin mukaan vuoden aikana voi yhden naulanreiän kautta kulkeutua jopa 200g vettä sisäilmasta rakenteisiin. Jokainen voi kuvitella sitten itsekseen, mitä tapahtuu, kun reikiä on kymmeniä tai satoja rakenteessa, joka on rakennettu paksuksi nykyisten eristevaatimusten mukaan, eikä kuivumista pääse tapahtumaan tehokkaasti.

Mielestäni nykyään on ehdottomasti kiinnitettävä huomiota rakentamisen oikeanlaiseen laatuun ja sen toteamiseen käytännössä. Kaikki näyttää aina toimivalta suunnitelmissa, mutta enpä ole käytännössä nähnyt yhtäkään rakennusta, joka olisi tarkalleen toteutettu, niin kuin on suunniteltu tai piirretty.

Lopuksi vinkki tai neuvo käytännön toteutukseen höyrynsulun kanssa. Tiedän, että moni toimii jo nyt oikein, mutta olen silti nähnyt enemmän väärin toteutettuja kohteita kuin oikein tämän suhteen. Kun höyrynsulkumuovia asennetaan, niin älä kiinnitä muovia niiteillä kiinni rankaan. Käytännössä moni asentaa muovin niittaamalla sen kiinni ensin reunoista ja sitten pikkuhiljaa etenemällä niittipyssyn kanssa. Työskentely täten on helppoa yksinkin kun niitit on nopea ja helppo ampua kiinni. Lopputulos näyttää usein siistiltä, mutta todellisuus ja toimivuus ovat toista. Todellisuudessa kun paineolosuhteet muuttuvat valmiin rakennuksen sisällä esim. kun ulko-ovia availlaan, niin niitit repivät pieniä reikiä kohdilleen höyrynsulkumuoviin ihan mekaanisesta kulumisesta. Niittejä voi käyttää mikäli ne jäävät koolinkirimojen alle, mutta yleensä käytetään ristiin koolausta joten tod.näk päälle tuleva rima ei peitä niittejä -> riski kohta.

Yleensä muovin päälle tulee muutenkin ristiinkoolaus

Oikea tapa kiinnittää muovi on ottaa tarpeeksi apuvoimia mukaan työvaiheeseen ja pidellä muovia käsivoimin sopivassa kohtaa. Muovin kiinnittämien runkoon tapahtuu pelkästään koolinkirimoilla. Näin muovi puristuu rimojen alle ja jokaisen reiän ympärillä on tukea ja puuta. Pienillä asioilla voidaan pelastaa tai pilata kohde.

-Kim

Tieteellistä tutkimista ja myyttien murtamista lämpökameralla vol. 4 Wappu- ja ilmapallot

Aikaisemmin tuli kysymystä millaisilta ilmapallot näyttävät lämpökameralla. No wappu on vietetty ja sain hankittua wappu- ja ilmapalloja. Oikeastaan olen itsekin kovin yllättynyt pallojen käyttäytymisestä lämpökameralla.

Isot ja hienot vappupallot, jotka on valmistettu foliomateriaalista, ovat tylsiä lämpökuvattavia. Pallojen materiaalilla on kovin matala emissiivisyysaste, eli pallot heijastavat lähes kaiken niihin osuvat lämpösäteilyt. Tulos tylsää katseltavaa..

Normaalit ilmapallot ovat mielenkiintoisia. Ilmapallon läpi pystyy lämpökuvaamaan melkein normaalisti. Normaali silmä ei näe pallon läpi mitään, mutta lämpökamera näkee. Tulokset ovat todella yllättävät, sillä lämpökamera kuvaa pintalämpötiloja. Kamerasta kiitos Kuningastaloille :)

Normaalisti erilaisten materiaalien lämpösäteily ei ole tarpeeksi vahvaa muuttamaan pintalämpötiloja tarpeeksi, jotta voitaisiin nähdä pintojen läpi liikkuvaa kohdetta. Kohteen kuvan täytyy siirtyä säteilemällä pallon pintaa. Pallon pinta on tarpeeksi ohut ja säteily menee suurimmalta osalta läpi. Mielenkiintoista on, että vaikka lämpösäteily menee pallon läpi kaksi kertaa, niin kuva on selkeä ja kirkas. Tilanne muuttuu jos ilmapallon pintaa paksunnetaan vaikka tarroilla :)

Kuten aikaisemman tekstin kysymyksessä olikin epäilty, niin juuri puhallettu ilmapallo on lämmin puhalletusta ilmasta. Kameralla voidaan havaita erot helposti. Pallo jäähtyy kuitenkin melkein parissa minuutissa huoneen lämpöön, sillä ohut ilmapallon kumi ja itse ilma eivät varaa lämpö juurikaan..

Tieteellistä tutkimista ja myyttien murtamista lämpökameralla vol. 3 Rakenteiden hajoamisen ennustaminen lämpökameralla

Tuli kysymys, että voidaanko lämpökameralla ennustaa tai tutkia rakenteiden hajoamista? 

No ensinnäkin kysymys on suhteellisen laaja. Jos ensin siitä lähetään liikkeelle, että eri materiaalit käyttäytyvät rasituksessa eritavalla yms.. plaa plaa. Tärkein asia, jotta hajoaminen tai liikarasitus voidaan havaita lämpökameralla on se, että kyseinen materiaali on tarpeeksi sitkeä. Sitkeä materiaali venyy liiallisessa rasituksessa ja muuttaa energiaa osin lämmöksi. Lämmöksi muuttunut energia havaitaan lämpökameralla.

Tarpeeksi kimmoisia materiaaleja, mitä nyt rakenteissa tulee äkkiä mieleen, ovat teräsrakenteet. Lyhyesti sanottuna: Jos sinulla on teräksiset kannatinrakenteet jossain kriittisessä kohtaa voit kuvailla ja valvoa niitä reaaliajassa. Epäilen murtumistapahtuman olevan oikeassa tilanteessa suhteellisen nopea, joten en usko, että kamerasta on muuta hyötyä kuin hienot kuvat vielä ehjästä rakennuksesta.

Mutta jotta ei mene pelkäksi teorian spekuloinniksi, niin kävin tutkimassa teräsbetoni palkkien käyttäytymistä murtotilanteessa, oikeassa elämässä. Seuraavat kuvat ovat normaaliraudoitetusta ja yliraudoitetusta teräsbetonipalkista juuri ennen murtoa ja murron jälkeen.

normaaliraudoitettu palkki

 

yliraudoitettu palkki

Betoni hajoaminen on erilaista kuin teräksen. Teräs venyy ja tuottaa lämpöä, mutta betoni tietyn kuormituksen alla vain murtuu ja lämpöenergiaa ei synny kuin korkeintaan teoriassa. Itse murtotilanteen jälkeen havaitaan lämpöä, kun teräkset ovat venyneet/taittuneet ja tulleet esille. TB rakenteista ei paljoa saa irti lämpökameralla paitsi murtuman jälkeen.

Lämpökuva normaaliraudoitettu palkki juuri ennnen murtoa 1

Lämpökuva yliraudoitettu palkki juuri ennen murtoa 1

Lämpökuva normaaliraudoitettu palkki juuri ennnen murtoamedical

Lämpökuva yliraudoitettu palkki juuri ennen murtoa medical

Lämpökuva normaaliraudoitettu palkki juuri ennnen murtoa 3

Lämpökuva yliraudoitettu palkki juuri ennen murtoa 1

Teoriassa jotain voisi näkyä ainakin yliraudoitetussa tapauksessa, kun teräkset venyvät betonin sisällä ja tuottavat lämpöä. Suhteessa pienet lämpimät teräkset eivät vain jaksa ja ehdi lämmittää betoni massaa ympärillä ennen murtumista. Tai no tätä tilannetta kuvaa parhaiten oikea kuva yliraudoitetusta palkista juuri ennen murtoa ja väripalettina medical. Pientä palkin lämpötilajakaumaa havaittavissa, mutta en yhden tutkimukset tuloksilla jaksa uskoa, että syy olisi välttämättä palkin rasitus.

Lämpökuva normaaliraudoitettu palkki murtunut

Lämpökuva yliraudoitettu palkki murtunut

Lopputulos: Kannattavin ratkaisu olisi mielestäni sijoittaa valvovien lämpökameroiden hinta kunnolliseen rakennesuunnitteluun. Samalla rahalla saa vielä ostaa itselleen järjestelmäkameran, jolla saa parempia kuvia ehjästä rakennuksesta..

-Kim

Tieteellistä tutkimista ja myyttien murtamista lämpökameralla vol. 2 Pääsiäismunat

Mitäs se pääsiäinen ilman munia olisi ollut? Seuraavassa muutama poikkitieteellinen kuva kananmunien valmistuksesta. Oikeastaan munia mielenkiintoisemmin käyttäytyy lämpenevä vesi.

Lämpökameralla ei voida monista harhaluuluista huolimatta nähdä veden alle. Ainoastaan veden pinnan lämpötiloja voidaan havaita. Tasalämpöinen ja seisova vesi on tylsää kuvattavaa. Mielenkiinto alkaa kun kattilan pohja alkaa lämpenemään. Pohjassa lämmennyt vesi siirtyy fysiikanlakien mukaan tilavuuspainoltaa kevyempänä pinnalle ja kattilaan syntyy virtauksia. Veden lämpenemisprosessi ei oikeastaan paljaalla silmällä näytä miltään, mutta lämpökameralla veden pinta näyttää laavamaiselle kaikineen pyörteineen. Ohessa kuva tilanteesta, mutta livenä kaikki on hienompaa.

 Jääkaapista otetuissa kananmunissa näkyy hyvin munan istukka toisessa päässä. Jos munat olisivat olleet huoneenlämmössä, niin ei voitaisi havaita munan rakenteesta mitään. Tässä on myös syy siihen miksi talojen vikojen havainnointiin tarvitaan lämpötilaeroa sisä- ja ulkoilman välillä. Jos kaikki on tasa lämpöistä ei havaita mitään, mutta kun on lämpötilaeroja, niin eri aineet johtavat lämpöä  erilailla ja täten lämpenevät/jäähtyvät eri vauhtia.

  

Kivan näköinen tapahtuma oli kun valmiin kuuman kananmunan laittoi kylmään veteen pinnan alle. Kuuma muna lämmittää vettä, joka taas vuorostaan nousee pinnalle ja kertoo munan sijainin astiassa. Toisinsanoen lämpökameralla ei voida nähdä vedenpinnan alle, mutta jotain voidaan havaita, mikäli pinan alla oleva asia on tarpeeksi kuuma lämmittääseen vettä tarpeeksi. 

Tieteellistä tutkimista ja myyttien murtamista lämpökameralla vol. 1

Sain ajatuksen, kun taas tutkin kaikkea mahdollista lämpökameralla ohi työn. Ehkäpä muutkin haluaisivat tietoa erilaisista asioista lämpökameran läpi nähtynä?! Aloitan tässä blogissa nyt kaikkien muitten aiheiden lomassa poikkitieteellisiä tutkimuksia, mitä mieleen tulee. Tarkoitus olisi myös, että te lukijat saatte ehdottaa tutkittavia kohteita tai asioita. Ehdotuksia keskusteluun tai suoraan @-postiin kim.leppanen@kuningastalot.fi.

Itse olen ollut aika yllättynyt välillä, miten asiat toimivat lämpöteknillisesti ja kuinka paljon erilaisia tutkimusmahdollisuuksia on olemassa lämpökameralla. Näitä kaikenlaisia ihmeellisyyksiä ja oivalluksia yritän koota tänne nyt.

Ensimmäisenä tässä yhteydessä voisin näyttää miten lämpökameralla pystyy näkemään autojen saapumisjärjestys parkkipaikalle. Sattui sopiva kohta parkkipaikalla, jossa kolme suunnilleen samankokoista autoa on tullut järjestyksessä parkkiin. Empiiristen havaintojen nojalla veikkaisin vasemmanpuoleisen tulleen 5 tuntia sitten. Keskimmäinen auto voisi olla tullut pari tuntia sitten. Viimeisin auto on vasta saapunut, mutta sekin oli ehtinyt olla paikoillaan jonkin aikaa, kun en huomannut ketään tutkimusten aikana.

Kun tarpeeksi jaksaisi kerätä dataa autojen lämpötilojen laskusta eri keleissä yms, niin saapumisaika olisi suhteellisen helppo määrittää. Tätä sovellusta voisi hyödyntää esim. poliisi rikospaikoilla. Tai no mistä minä tiedän vaikka he käyttäisivätkin jo.. 

Lahden Raksa-messut 2012 ja tiiviysmittaukset

Muutama oma ajatus messujen teemoista ja tiiviysmittauksista messuilla.

Kuningastalot osallistui ensimmäistä kertaa Lahden Raksa-messuille. Messujen teemana oli tänä vuonna turvallisuus. Lehdistötilaisuudessa esiteltiin turvallisuusaiheita ja rakennustyömaiden trendikkyyttä. Mietin tilaisuutta seuratessa, että nyt ollaan hyvän asian parissa ja saadaan jotain fiksuja juttuja, mutta miten kävikään. Turvallisuus asiat loppuivat hometalkoiden esittelyyn. On hienoa, että hometta vastaan taistellaan, mutta mielestäni tällä hetkellä olisi tärkeämpää tämän hetken rakentamisen tarkistaminen ja valvominen. Ennakoinnilla estettäisiin juuri rakennettujen talojen siirtyminen hometalkoiden listalle noin viiden vuoden kuluttua. Rakentaminen ja sen säädökset ovat muuttuneet paljon parin viime vuoden aikana varsinkin eristeiden määrien ja energiatehokkuuksien kannalta. Rakentajien olisi erittäin tärkeä tietää nykyinen ohjeistus siitä, miten tulee rakentaa ja millä tarkkuudella. Rakennusmääräykset vaativat 1.7.2012 alkaen tietyn tiiviystason kaikkiin uusiin asuinrakennuksiin. Miksei kukaan puhu määräysten muuttumisesta ja valista rakentajia? Jotenkin tuntuu, että rakentamisessa ei taas tiedetä mitä ollaan tekemässä, mutta aletaan vain rummuttaa jotain ja annetaan asioiden mennä painollaan. Olen sitä mieltä, että jos aletaan puhua homeesta, niin ensin pitää selvittää homehtumisen syy, sitten katkaista riskirakentaminen ja hoitaa vanhat homepesät kuntoon.

Usein yleinen uudehkojen talojen homehtumisen syy on sisäilman kosteuden pääsy eristerakenteisiin. Tämä johtuu siitä, että talojen höyrynsulku on puutteellinen ja siitä on päässyt sisäilmaa rakenteisiin. Nykyisin vaaditaan uusiin taloihin paksut eristekerrokset. Mitä paksummat eristekerrokset ovat sitä tiiviimpi talon täytyy olla, koska sisätilan lämpö ei kuivata paksuja eristerakenteita ulos asti. Rakennusten tiiviys tulisi tarkistaa aina tiiviysmittauksella. Kuitenkaan lehdistötilaisuudessa tai koko messuilla kukaan muu kuin Kuningastalot eivät puhuneet tiiviysmittauksista. 

Olemme kuitenkin erittäin tyytyväisiä, että saimme edes omalta osaltamme valistettua monia. Tietous varmasti lisääntyi osastollamme vierailevien ihmisten keskuudessa. Onneksi moni ehti vielä hyödyntää viimeisiä viileitä kelejä lämpökuvauttamalla talonsa. He varmasti nukkuvat nyt yönsä paremmin turvallisessa kodissa, ainakin sen jälkeen kun ovat korjanneet löytyneet viat ja puutteet ;)

Blogin avaus

Blogi on avattu 18.3.2012. Tarkoituksenani on tässä blogissa pohtia ja kertoa tiiviysmittauksista ja lämpökuvauksista. Lisäksi kirjoituksia tulee olemaan rakennusalasta muutenkin ja välillä vielä kauempaakin. Blogin mahdollistaa Kuningastalot Oy.