keskiviikko 22. elokuuta 2012

Asuntokauppaan tulee myyjän kissan päivät? Vai tuleeko?


Talouselämä nro27 oli artikkeli asuntokaupan siirtyvän huutokauppa periaatteeseen. Aikanaan ainoastaan Kiinteistömaailmalla oli tarjouskauppa pohjainen tapa myydä asuntoja. Nyt ovat muutkin kiinteistövälittäjä yritykset siirtyneet kisailemaan samoilla metodeilla.
Asian mielenkiintoiseksi tekee se, ettei asuntojen tarjouskauppa ole sinänsä laillista. Asuntomarkkinointiasetus sanoo, että myytävälle asunnolle on ilmoitettava myyntihinta. Tarjouskaupassa ilmoitetaan kuitenkin "velaton lähtöhinta", no asioita voi kiertää monella tapaa..

Asuntokauppa on kyllä mielestäni kehittynyt suhteellisen hitaasti ja kyllähän tarjouskauppa tyyli sotkee hyvin taas konservatiivisia asetelmia. No kaikella on aina kääntöpuolensakin. Monille tuttu hintojen seuraaminen eri lähteistä vaikeutuu ja asuntojen tarkat hinnat hämärtyvät. Ainakin hinnat tulevat nousemaan halutuimmissa kohteissa, mutta mitä käy niissä kohteissa mitä kukaan ei halua?
"Huutokaupan" hyvänä puolena on kyllä se, että ihmiset saadaan kiinnostumaan huonommistakin kohteista alhaisen lähtöhinnan takia. Kun tarjouksia alkaa satamaan, niin on vaikea vetää sitä omaa rajaa tiettyyn tuhanteen euroon varsinkin jos on ehtinyt viikon pari jo mielessään tai vähintään alitajunnassa suunnitella pientä remonttia ja visioida omia toimia. Lopputuloksena voi olla, että ihmiset ovat vahingossa valmiita maksamaan vielä vähän lisää, kuin mitä tarkoitus oli.
Myyjille kissan päivät? No ainakaan ei tarvitse välttämättä hintatarjouksia pompotella edestakaisin kokoajan myyjän ja tarjoajien välillä. Mitäs sitten kun tarjoukset nousevat pilviin ja uusi omistaja tajuaakin myöhemmin maksaneensa paljon enemmän kuin naapuri "samasta" asunnosta? Saako välittäjät lisää vastaavasti jälkipyykkiä? En tiedä ja toivoisin jonkun välittäjän lisäävän minun tietoutta, että miten asia on otettu  vastaan piireissä.
Pääasia on kuitenkin mielestäni se, että tämäkin asia kehittyy ja "uusia" metodeja kokeillaan suuremmassakin mittakaavassa. Kilpailu lisää tuotteiden kehitystä useasti ja on siis hyvästä!

-Kim

tiistai 7. elokuuta 2012

Salakuunneltelua Asuntomessuilla


Suomalaiset ovat hyvin konservatiivisia rakentamisen suhteen, se tuli todettua Asuntomessuilla. En tarkoita, että messukohteet olisivat olleet konservatiivisia, vaan messuvieraat. Kävin yksin asuntomessuilla, joten pystyin helposti salakuuntelemaan muita messuvieraita, ja tulin havainneeksi, että turhan suuri osa vieraista piti messukohtaiden innovatiivisia ja perusteltuja ratkaisuja virheellisinä, keskeneräisinä ja amatöörimäisinä. Kuuntelin, kuinka messuvieraat haukkuivat mielestäni upeaa, huolella käsiteltyä betonilattiaa sukkiensyöjäksi, keskeneräiseksi ja epäkäytännölliseksi. Kokeilin useassa kohteessa paljain sormin lattian pintaa ja totesin, että betonilattia on erinomainen lattiavaihtoehto. Pinta oli tasainen, ei liukas eikä karhea, se oli hiljaisempi kuin parketti tai laminaatti ja kovassa käytössä kestävin vaihtoehto. Pinnoite estää nesteiden imeytymisen ja värjäytymien synnyn. Silti lähes jokaisessa betonilattiakohteessa kuulin jonkun suusta: "ai täällä ei olekaan näköjään vielä lattiaa asennettu". 

Kärkkäitä kommentteja saaneita pintamateriaaleja



Luova betoninkäyttö oli edustettuna myös seinissä. Useissa huoneissa, myös kylpyhuoneissa ja vessoissa, oli pintamateriaalina sisustusbetoni. Tämä kulutusta ja märkää kestävä betonipinta sai myös runsaasti haukkuja osakseen. Järkyttyneitä huokauksia saivat aikaan myös tasakatto, nolla/matala/passiivienergiatalo, energiamääräykset, E-luku, kylpyhuoneet, jonka seinän värinä oli joku muu kuin valkoinen, erikoiset pintamateriaalit...







 Pintamateriaalivalintoja

On hienoa, että asuntomessut ovat kerran vuodessa ravistelemassa meidän suomalaisten mielipiteitä ja ennakkoluuloja. Rakennusalan, rakennustekniikan ja arkkitehtuurin on mentävä eteenpäin siinä missä muidenkin alojen. Ei ole hyvä jäädä nykyiseen jumiin vain siksi, että muutosta pelätään. En usko, että yksikään asuntomessujen ratkaisuista voisi olla lähtökohtaisesti huono.  Jos kaikki on suunniteltu ja rakennettu kuten pitääkin, eikä huoltoa laiminlyödä, ei tasakatto tai nollaenergiatalo voi olla huono, vaikka kuinka sitä parjattaisiinkin. Saadaanhan harjakattokin vuotamaan ja laminaattilattia rikkomaan sukkia jos sekundaa rakennetaan. Ei siis kannata vastustaa rakennusalan uusia ideoita pelkästä uutuudenpelosta, vaan kannattaa ne ottaa avoimin mielin vastaan. Kunhan pidetään huoli siitä, että kaikki tehdään niin kuin pitääkin.


-Elina