Raksa messut 2014

Taas on Lahden raksa messujen aika koittanut. Tänä vuonna otimme hieman pienemmän osaston. Ensimmäisen päivän jälkeen on muutenkin sellainen olo että messut ovat pienentyneet viime vuotisista. Onko sitten taloustilanne syy messujen hiljaisuuteen? Ainakin talopakettien ja rakentajien tarjonta on tuntunut kasvavan. Ja kyllä meidänkin on jälleen luultu taloja rakentavan nimen perusteella :) Pitäsköhän harkita ihan asiaa? :D

Tervetuloa keskutelemaan rakentamisesta kanssamme messuille. Annetaan kyllä hyvät messu tarjoukset mittauksista kasvotusten ;)

Salaiset virheet, jälkiviisautta, tiedonpuutetta, turhaa käräjöintiä, voiko olettaa, että uusitalo aina hyvä (päätä näistä)

ESS 6.2.2014 Muiden virheistä 38 000 euron lasku talokaupasta

Etelä-Suomen Sanomissa (6.2.2014) oli kyseinen artikkeli talokaupasta, joka oli johtanut käräjille asti. Artikkelissa on kyse omakotitalosta, jonka joku rakensi ja myi uutena. Ostaja oli luottanut talokaupassa siihen, että talo oli ollut uusi, jolloin mitään vikaan ei voisi olla. Ostaja myi edelleen asunnon eteenpäin 3 vuoden asumisen jälkeen. Kolmannet omistajat huomasivat rakennuksessa suuria puutteita toteutuksessa, kuten höyrynsulun ja osan eristyksistä puuttumisen, vaikka ne oli suunniteltu kohteeseen. Kolmannet omistajat haastoivat myyjän oikeuteen ja voittivat 38 000 e korvaukset. 

Silmiini osui lause, jossa mainittiin, että ostajat eivät voineet havaita virheitä ostohetkellä (?). Olemme Kuningastalolla yrittäneet informoida sekä ostajia että myyjiä ennen kauppaa suoritettavista tiiviysmittauksesta ja lämpökuvauksesta, joista hyvin olisivat selvinneet tässäkin tapauksessa rakennusvirheet jo heti alkuunsa. Höyrynsulun puutuminen tai liian vähäinen eristys näkyy rakenteita rikkomattakin erittäin selvästi.

Artikkelin tapauksessa on käyty pitkä ja raskas prosessi oikeuslaitoksessa sekä menetetty aikaa, yöunia ja tietenkin huomattava määrä euroja.

Kun mittaus olisi tehty kaupanteon yhteydessä, olisi selvitty vain muutaman sadan euron sijoituksella ja korjauskustannukset olisivat kohdentuneet rakentajalle, joka oli jättänyt piirustuksissa esitetyn höyrynsulun pois korvaamatta rakenneosaa.

-Perusinsinööri Tarmo

Rakennusfysiikka 2013

Nyt on paljon tapahtunut syksyn aikana. Olen käynyt tutustumassa euroopan rakennusprojekteihin / protorakennuksiin ja samaan aikaa suomessa on rakennusfysiikka kovasti esillä, ehkäpä tämä osana syynä blogi-tekstien viivästymiseen. 

Nyt mielenkiintoisimpana ja tärkeimpänä asiana pidän 22. - 24.10 pidetyn kansallisen Rakennusfysiikka 2013-seminaari Tampere-talolla. Tapahtuma keräsi yli 400 rakennusalan ammattilaista eri tahoilta yhteen kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista rakennusasioista. Tilaisuutta isännöi Tampereen teknillinen yliopisto.

Voitaisiin sanoa, että rakennusalan kerma oli kokoontunut yhteen ja asiaa oli tarjolla niin paljon kuin kuulija ehti ajatella. Puhujina oli TTY:n tutkijoista aina poliitikko Tuija Braxiin. Tapahtuman tarkoituksena oli esitellä uusimmat tutkimustulokset ja hyvät käytännön ratkaisut rakennusalalla.

Rakennusfysiikka 2013 seminaari

Rakennusfysiikka seminaarissa oli omistettu useita puheenvuoroja puhtaasti tiiviyden vaikutuksiin rakennuksissa ja miten saavutetaan parempia ja turvallisempia arvoja käytännön rakentamisessa.

Tuon esille varmastikin seminaarin anteja myöhemmissä bloggauksissa, mutta nostan nyt ensimmäisenä omasta mielestäni parhaasta päästä olleen keskustelun esille.

Oulun rakennusvalvonnasta oli keskiviikkona 23. päivä puhumassa Pekka Seppälä. Hän kertoi Oulun rakennusvalvonnan toimintatavasta ja kokemuksista. Oulussa on nostettu tiiviys oikeasti tärkeäksi asiaksi ja käytännön tietoa on jalkautettu omakotitalo rakentajille. Oulussa ennen rakennushanketta pitää olla jo päätetty tavoitteet tiiviydelle ja suunnitelmat tavoitteiden saavuttamiselle. Hyvä kommentti Seppälältä olikin "Jos lupapaperit toimitetaan valvontaan, eikä tiiviydelle ole asetettu tavoitteita tai suunnitelmia niin on jo myöhäistä". Oulun rakennusvalvonta onkin ymmärtänyt asian, jota olemme yrittäneet jalkauttaa täällä Etelä-Suomessa eli otetaan tiiviystavoitteet ja käytännön toiminta mukaan jo suunnittelu vaiheessa, eikä vain lopuksi mitata rakennusta ja toivota, että kaikki on hyvin. 

Oulun rakennusvalvonnan tiiveyskortti. Ladattavissa täältä

 

Täällä päin suomea puhutaan enemmän kuin toimitaan, mutta Oulun rakennusvalvonta on toiminut konkreettisestikin. He ovat julkaisseet tiiveyskortin, jossa neuvotaan tiiviysasioissa rakentajia. Oulussa on myös järjestetty kuusi-osaisia tapahtuma ketjuja, joissa neuvotaan rakennushankkeeseen ryhtyvää tiiviysasioissa ja muissa tärkeissä perusasioissa, jotka on helppo hoitaa kuntoon jos ne huomioidaan heti alusta lähtien rakennushankkeessa.

Miksi etelä-suomessa ei toimita? Ja mikä pahinta, miksi muun suomen rakennusvalvonta piti Oululaisia hulluina kun he alkoivat toimia tämän asian eteen ja liäksi kritisoivat toimintaa aluksi? Ei kai vain täällä yritetä luistaa tehtävistä ja työntää päitä pensaisiin suojaan karulta todellisuudelta?

-Kim

Havaintoja vuoden 2013 asuntomessuilta

En ollut erityisen innoissani tämän vuoden asuntomessuissa. Melko vähän uutta oli rakennustekniikan osalta esillä, eikä edes arkkitehtuuri tai sisustus ollut tuoretta tai luovaa. Pihat ja terassit olivat mielenkiintoisia, mutta vain muutama talo säväytti julkisivulla tai sisätilojen pintamateriaaleilla tai värimaailmalla. Aalto-yliopiston opiskelijaporukan Piiri House oli innovatiivinen, tosin mielestäni soveltuva lähinnä kesämökiksi. Myös konteista tehty Merikontti ilmaisi hyvin sitä, mistä asuntomessuissa on kyse.   Asuntomessujen tulisi olla innovaatioiden ja inspiraatioiden lähde, ei 31 omakotitaloa täynnä uudelleenlämmitettyjä vanhoja ideoita. Oli kyllästyttävää katsoa toistensa klooneja olevia taloja yksi toisensa jälkeen. Olin kuitenkin tyytyväinen siihen, että energiatehokkuus oli monissa taloissa tärkeässä asemassa ja erilaisia lämmitysratkaisuja oli monia.

Tässä rakennuksessa oli yritystä ja luovuutta! Lammi-Kivitalo Maja, jolla oli melko erikoinen puujulkisivu.

Ainoa oleellisesti kehittynyt osa-alue oli taloautomaatio. Sen ripeä kehitys on mielestäni erittäin tärkeää monestakin syystä. Nykyiset passiivi- ja nollaenergiatalot pääsevät parhaisiin tuloksiin vain, jos koko talon LVIS-systeemit toimivat optimaalisesti eikä mikään ole turhaan päällä asukkaiden ollessa pois. LVI-kokonaisuudet ovat myös muodostuneet hyvin monimutkaisiksi, eikä asukas välttämättä ilman apua onnistu parhaalla tavalla kaikkea käyttämään. Yhdessä perusomakotitalossa voi nykyään olla maalämpöpumppu, poistoilman ja palokaasujen lämmöntalteenotto, viilennysjärjestelmä, aurinkopaneeli vedenlämmitykseeen ja sähköntuotantoon sekä -myyntiin. Homehtumisriski suurien eristepaksuuksien rakenteissa pysyy pienenä koneellisen ilmanvaihdon avulla, mutta vain jos ilmanvaihto on oikealla teholla. Ilmanvaihdon tehon säätely unohtuu monelta omakotitaloasukkaalta, mutta ilmankosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden kasvuun reagoivat taloautomaatiojärjestelmät poistavat tämänkin ongelman. Hintavia nämä automaatiojärjestelmät ovat, mutta ne helpottavat asukkaan alati pahenevaa talotekniikkakaaosta, parantavat turvallisuutta, vähentävät talon rakenteille tulevia riskejä ja parantavat asumismukavuutta.

Talotekniikan ja rakenteiden vaikutusta E-lukuun oli mielenkiintoista havainnoida, erityisesti kun monenlaisia lämmitysjärjestelmiä ja energiaa säästäviä ratkaisuita oli käytetty. Valitettavasti kahdesta E-luvun kannalta mielenkiintoisesta kohteesta puuttui E-luku kokonaan, ainakaan kukaan kohteiden E-lukua tiennyt. Olisin halunnut tietää, minkä E-luvun massiivihirsitalo tai valtavilla ikkunoilla varustettu talo sai muihin taloihin verrattuna. Ensi vuonna messut ovatkin sitten vähän Jyväskylässä..

-Elina