maanantai 5. elokuuta 2013

Havaintoja vuoden 2013 asuntomessuilta




En ollut erityisen innoissani tämän vuoden asuntomessuissa. Melko vähän uutta oli rakennustekniikan osalta esillä, eikä edes arkkitehtuuri tai sisustus ollut tuoretta tai luovaa. Pihat ja terassit olivat mielenkiintoisia, mutta vain muutama talo säväytti julkisivulla tai sisätilojen pintamateriaaleilla tai värimaailmalla. Aalto-yliopiston opiskelijaporukan Piiri House oli innovatiivinen, tosin mielestäni soveltuva lähinnä kesämökiksi. Myös konteista tehty Merikontti ilmaisi hyvin sitä, mistä asuntomessuissa on kyse.   Asuntomessujen tulisi olla innovaatioiden ja inspiraatioiden lähde, ei 31 omakotitaloa täynnä uudelleenlämmitettyjä vanhoja ideoita. Oli kyllästyttävää katsoa toistensa klooneja olevia taloja yksi toisensa jälkeen. Olin kuitenkin tyytyväinen siihen, että energiatehokkuus oli monissa taloissa tärkeässä asemassa ja erilaisia lämmitysratkaisuja oli monia.

Tässä rakennuksessa oli yritystä ja luovuutta! Lammi-Kivitalo Maja, jolla oli melko erikoinen puujulkisivu.



Ainoa oleellisesti kehittynyt osa-alue oli taloautomaatio. Sen ripeä kehitys on mielestäni erittäin tärkeää monestakin syystä. Nykyiset passiivi- ja nollaenergiatalot pääsevät parhaisiin tuloksiin vain, jos koko talon LVIS-systeemit toimivat optimaalisesti eikä mikään ole turhaan päällä asukkaiden ollessa pois. LVI-kokonaisuudet ovat myös muodostuneet hyvin monimutkaisiksi, eikä asukas välttämättä ilman apua onnistu parhaalla tavalla kaikkea käyttämään. Yhdessä perusomakotitalossa voi nykyään olla maalämpöpumppu, poistoilman ja palokaasujen lämmöntalteenotto, viilennysjärjestelmä, aurinkopaneeli vedenlämmitykseeen ja sähköntuotantoon sekä -myyntiin. Homehtumisriski suurien eristepaksuuksien rakenteissa pysyy pienenä koneellisen ilmanvaihdon avulla, mutta vain jos ilmanvaihto on oikealla teholla. Ilmanvaihdon tehon säätely unohtuu monelta omakotitaloasukkaalta, mutta ilmankosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden kasvuun reagoivat taloautomaatiojärjestelmät poistavat tämänkin ongelman. Hintavia nämä automaatiojärjestelmät ovat, mutta ne helpottavat asukkaan alati pahenevaa talotekniikkakaaosta, parantavat turvallisuutta, vähentävät talon rakenteille tulevia riskejä ja parantavat asumismukavuutta.

Talotekniikan ja rakenteiden vaikutusta E-lukuun oli mielenkiintoista havainnoida, erityisesti kun monenlaisia lämmitysjärjestelmiä ja energiaa säästäviä ratkaisuita oli käytetty. Valitettavasti kahdesta E-luvun kannalta mielenkiintoisesta kohteesta puuttui E-luku kokonaan, ainakaan kukaan kohteiden E-lukua tiennyt. Olisin halunnut tietää, minkä E-luvun massiivihirsitalo tai valtavilla ikkunoilla varustettu talo sai muihin taloihin verrattuna. Ensi vuonna messut ovatkin sitten vähän Jyväskylässä..

-Elina

torstai 27. kesäkuuta 2013

Energiatodistukset


Nyt on sitten 1.6.2013 energiatodistukset pakollisia. Kauheasti on tullut vastarintaa ja marinaa asiasta. Eniten olen itse kuullut valitusta, ettei todistus huomioi todellista toteutunutta kulutusta. En tiedä olenko itse hölmö vai sitten asiasta valittavat. Kun olen nyt todistuksia lukenut, sieltä löytyy kokonaan oma sivu toteutuneelle energiankulutukselle! 

Todistus on oikeastaan yllättävän loistava kokonaisuudessaan kun asiaan tarpeeksi perehtyy. Kerrankin on puolueeton paperi, jota kuka tahansa voi ymmärtää ja joka mahdollistaa kaikkien rakennusten tasapuolisen vertailun keskenään!

Ainoa asia, mitä mieleeni tulisi valittaa, on tuo laatijoiden pätevyys järjestelmä ja siirtymisaika. Miten voi olla mahdollista, että laki survottiin ennätysajassa toteutukseen ja nyt kun se on voimassa kaikki pätevyyksiä antavat järjestöt ovat lomalla!?!?!


Suomessa Kiinko ja Sulvi antavat pätevyyksiä ja seuraavat pätevyystentit ovat vasta elokuussa. Jos minä olisin päättäjä, tällaisessa erikoistilanteessa kieltäisin kyseisiltä järjestöiltä lomat ja kunnon ylitöillä tenttejä loppuvuoden ajan pari kertaa viikossa. Kun saadaan tekijä vaje mahdollisimman pian kuntoon, alkaa hintakilpailu, jolloin taas hinnat realisoituvat ja palvelut kehittyvät.

Mielelläni kuulisin myös lukijoiden ajatuksia energiatodistuksista, niin voisimme keskustella ja parantaa maailmaa kun muuta ei voida lomaillessa ;)

T
Kim

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Talo ja talo



Elämme murroskautta, jossa asuinolot ovat muuttuneet todella nopeasti. Isältä pojalle siirtynyt tieto on sekoittunut ja hämmentänyt sukupolvet.

Omakohtaisesti tilanne on konkretisoitunut niin, että kun keskustelen isäni kanssa lapsuudenkodista ja kyselen mitä remontteja isä on tehnyt lapsuudenkotiin tai huoltoa saan vastaukseksi, ettei mitään, miksi moisia kyselet. Talo on rakennettu heti sotien jälkeen 1945. Se on purueristeinen, puulämmitteinen ja ilmanvaihto toimii painovoimaisesti eikä talon ympärillä ole salaojia. Taloon ei ole tehty vuosien varrella mitään lisäeristyksiä vaan se on ollut samassa tilassa alusta lähtien.


Minä olen juuri saanut valmiiksi uuden talon, jossa asustelen tyytyväisenä ja muistelen keskustelua isäni kanssa, joka ei ole tehnyt mitään koko elinaikanaan omaan taloonsa. Mitä minun on tehtävä tai muistettava upouudessa talossa, vai asunko samalla tavalla kuin isäni?

Minulla on sähkölämmitys, huoleton niin kauan kuin sähköä saa valtakunnan verkosta. Talossani on koneellinen tulo-poisto ilmanvaihdossa. Mitä, jos tulee sähkökatkos, katkeaa myös ilmanvaihto ja mitä siitä seuraa. Talosta on tehty tiivis (0,8 q50 arvo) mikä tarkoittaa lähes pulloa. Kovin kauaa eivät sähköt voi olla pois, kun alkaa ongelmat eli kosteus kertyä eristeisiin. Joissakin IV-koneissa on huurtumistoiminto, jossa laite sulkee tuloilman kokonaan, mistä silloin korvausilma otetaan taloon.

Kuinka usein suodattimet on vaihdettava? Valmistajan ohjeet ovat suuntaa-antavia: 1kk-6kk välein. Onko taloon lisätty ilmalämpöpumppua, takkaa tai aurinkopaneelia? ”Keskustelevatko” nämä kaikki pääenergiatuottajan kanssa vai toimivatko itsenäisinä? Voinko tuulettaa normaalisti ikkunoiden kautta samalla tavalla kuin vanhempani vai häiriintyykö minun ilmanvaihtoni, kun aukaisen ikkunoita? Entä jäähdytys kesällä, miten höyrynsulku reagoi, kun kylmä ja lämmin vaihtaa paikkaa talossa? Entäs kun lähden pitemmäksi aikaa pois kotoa esim. mökille tai etelään niin otanko ilmastoinnin pois siksi aikaa, jotta säästän sähköä vai pyydänkö jotakin tuttua asumaan talooni siksi aikaa?

Olen tullut siihen tulokseen, että mitä uudempi talo niin sitä riskialttiimpi on myös saada talo huonoon kuntoon. Uusi talo vaatii lähes jokapäiväistä tarkkailua eikä asuminen ole enää itsestään selvyys.

Muitakin isältä pojalle asioita on tullut liian nopeasti esim. tietotekniikka, jossa nuori on taitavampi kuin keski-ikäinen isänsä. Jos tätä ei ymmärrä ja koittaa vaan jääräpäisesti neuvoa omilla saamillaan opeilla, seuraa siitä vain tuhoisia seurauksia asunnossa sekä tietotekniikassa.

-Keski-ikäinen Insinööri Tarmo

PS. Onneksi on vielä metsästysharrastus, jossa kokemusta ei voi ohittaa.