"Köyhän miehen lämpökuvaus"

Lämpökuvaus ja tiiviysmittaukset eivät ole tuoneet rakentamiseen mitään uutta käytännössä. Tarkoitan, että kyseiset tutkimukset ovat vain tapa kuvata rakennuksissa fysikaalisia ilmiöitä, joita on aina ollut ja tulee aina olemaankin rakennuksissa. Lämpökuvauksilla saadaan rakenteissa poikkeavat pintalämpötilat esille, mutta mitä tehdä jos ei ole saatavilla lämpökuvausta? Luonto tarjoaa Suomessa mahdollisuuden paikantaa ulkokuoren lämpötilaeroja ilman lämpökameraakin. 

Jossain päin puhutaan köyhän miehen lämpökuvauksesta, kun ulkoseinä kuuraantuu ja siinä näkyy lämpimämmät kohdat sulana ja muut kohdat tasaisen kuuran peitossa. Tämä fysikaalinen tilanne syntyy usein syksyisin kun on ollut esimerkiksi pakkasta yöllä ja lämpötila nousee ulkona nopeasti plussan puolelle, mutta rakennuksen pinta ei ehdi lämpenemään samaa vauhtia. Vielä pakkasen puolella olevat rakennepinnat "jäädyttävät" ilmassaolevaa vettä eli ilmankosteutta pintaansa muodostaen kuurakerroksen. Kuuraa on yleensä todella ohut kerros, sillä tälläinen fysikaalinen tilanne ei kestä luonnossa kauan, vaan rakenteen pinta tasaantuu ulkoilman kanssa nopeasti. Koska kuura kerros on ohut, niin se sulaa erittäin helposti. Jos rakenteissa on vähänkin "lämpövuotoja", niin kuura sulaa juuri niistä kohtaa. Näin sopivissa olosuhteissa koko rakennus muodostaa itsestään "lämpökuvan".

Kuvassa näkyy vienosti runkotolppien kohdat hieman "lämpimämpinä"

Köyhän miehen lämpökuvasta voidaan todellisuudessa päätellä rakenteiden kuntoa jonkun verran, mutta se ei korvaa koskaa oikea lämpökuvausta. Tilanteesta ei saa todellisia lämpötiloja ja lämpötilaeroja esille, mutta pahimmat ongelma kohdat  näkyvät usein ihan hyvin. Ei pidä säikähtää mikäli havaitsee sulia kohtia rakenteessa tässä tilanteessa, sillä ne saattavat olla rakenteelle ominaisissa "kylmäsilta" kohdissa ja olla näin täysin hyväksyttäviä. Koskaan nykytekniikalla rakennetut talot eivät ole täysin tasalämpöisiä, sillä esimerkiksi runkotolpat puutalossa muodostavat jo pinen "kylmäsiltakohdan" seinään.

Jos halua ennakoida köyhän miehen lämpökuvaus säätä, niin kannattaa yrittää olla hereillä seuraavina hetkinä:

-Yöllä on pakkasta, mutta aamuksi on luvattu plussa keliä. Silloin kannattaa mennä ulos ennen auringon nousua, sillä auringon säteily sulattaa kuuran heti.

-Päivällä on pakkasta, mutta yöksi keli lämpenee. Ulos kannattaa mennä kun aurinko on laskenut, yleensä sopivat olosuhteet ovat klo 21-24 aikoihin.

-Kim

Liikunnan merkitys rakentamisessa ja kaikessa toiminnassa!

Säännöllisesti liikkuva, hyvin syövä ja nukkuva ihminen jaksaa tehdä töitä puolet paremmin kuin vastakohtansa, tämä on ainakin oma kokemukseni asiasta. Jotenkin itsekin tiedostaa kuinka tärkeä olisi säännölliset hyvät elämäntavat, mutta kuitenkin olen lipsunut itse säännöllisyyksistä ja hyvistä tavoista. Varsinkin, kun on meneillään joku isompi projekti, niin huomaa kummasti, että uskottelee itselle, ettei ole aikaa esim. urheiluun. Samalla, kun on paljon kiireitä, niin sorrun helpommin valmis- ja pikaruokiin, jotka ovatkin tunnettuja terveellisyydestään.. 

Lämpökuva lenkkarista heti lenkin jälkeen

Miksi sitten kirjoittelen tälläisiä itsestään selvyyksiä? Ehkä tämä on yksi keino itselleni ryhdistäytyä. Jos jotain kirjoittaa, niin se on enemmän kuin ajatus pelkästään päässä. Olen nimittäin huomannut taas kiireiden lisäännyttyä, että kuntoni ja pitkä-aikainen keskittymiskykyni ovat heikentyneet. Aionkin ottaa kokeiluun uuden treeniohjelman itselleni, joka on jenkeistä tuttu P90X. Tavoitteena on siis 90 päivää treenata kovaa ja syödä oikein. Saa nähdä mitkä ovat tulokset tammikuun lopussa, mutta toivon, että fysiikka on parantunut ja ennen kaikkea miellinen hyvinvointi ja jaksaminen olisivat huipussaan.

Heti lenkin jälkeen näkee pohjan lämpötilajakaumasta astumispintoja

Muistan viimeksi omakotitalon rakennus projektista pitkälle venyneet työpäivät ja muuta kiireet, mutta muistan myös vieläkin kuinka hyvää teki välillä käydä lenkillä tai urheilemassa kunnolla. Kummasti saa lisäpuhtia ja työteho nousee, kun antaa aivoille ja keholle välillä vähän muutakin ajateltavaa. Vaikka kuinka kiire olisi, niin voisin suositella pitkinä päivinä parin tunnin taukoa ja urheilua välissä. Oma kokemukseni on, että työteho ja mielenhyvinvointi nousee kyllä sen verran, että tauon aikaisen työskentelyaukon saa kyllä helposti kiinni tehokkaammalla ja laadukkaalla työllä. Väsyneenä tulee vaan helposti tehtyä asioita huolimattomammin ja sitten myöhemmin korjaillaan yms.

Helpoin tapa on varmaan omakotirakentamisessa pitää tauko ja käydä lenkillä hikoilemassa. Jos mahdollista, niin lenkkikamat voi ottaa työmaalle mukaan ja lähteä sieltä käsin juoksemaan. Toinen ainakin itse käyttämäni keino on varsinkin runkovaiheessa rakentaa leuanveto tanko työmaalle ja tauoilla tehdä muutamat sarjat. Tankona voi toimia välillä vaikka asennettu kattotuoli. Meillä on myös ollut tapana tehdä aina ruokatunnilla porukalla punnerruksia tai vatsoja. Ideana on, että kun työmaa on alkanut, niin aloitetaan jostakin kymmenluvusta ja joka päivä tehdään yksi suoritus enemmän.. Porukassa kaikki on aina kivempaa ja helpompaa.

Lenkarin lämpökuva lenkin jälkeen sivusta

-Kim

Miksi liikuntarajoitteiset unohdetaan rakennettaessa?

Luin Aamulehdestä jutun siitä, että monessa Asuntomessujen kohteessa oli jätetty huomioimatta invalideja koskevat rakennusmääräykset. Tämä vaikutti minuun henkilökohtaisesti, sillä suvussani on ja on ollut paljon liikuntarajoitteisia. Rakennusmääräyksissä on maininta, että jokaisen rakennuksen maantasaiseen kerrokseen tulee päästä pyörätuolilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jätetään oviaukot riittävän leveiksi ja varmistetaan, että jokaisessa huoneessa mahtuu liikkumaan ja kääntymään pyörätuolilla. Ei luulisi olevan mahdoton tehtävä. Silti tämä rakennusvalvojan lausunto invasäännösten huomiotta jättämisestä sai Aamulehden nettisivujen kommentoijat kuumenemaan. Miksi ottaa invalidit huomioon? Miksi tehdä leveämmät ja kalliimmat kulkuväylät? Turhia rakennusmääräyksiä, ei minun talossani asu invalideja! Uskokaa tai älkää, invalidien huomioiminen rakentamisessa on ihan perusteltua.

Liikuntarajoitteisten määrä on suuri ja määrä tulee suurten ikäluokkien vanhetessa ja eliniänodotteen pidentyessä vain kasvamaan. Ison rollaattorin tai pyörätuolin käyttö ei tarkoita sitä, että henkilön olisi parempi olla hoitokodissa. Liikuntarajotteisilla, kuten liikuntakykyisilläkin, on oikeus valita, missä asuu ja millaisen asunnon ostaa tai vuokraa. On siksi kohtuutonta rajoittaa liikuntarajoitteisille sopivien asuntojen määrä muutamaan prosenttiin vain siksi, että rakentaja kuvittelee säästävänsä pari sataa euroa tekemällä kaikesta liian ahdasta. Todellisuudessa pyörätuolille liian kapeat ovet saattavat jopa olla kalliimpia kuin rakennusmääräykset täyttävät ovet, sillä määräykset täyttäviä ovia myydään ja valmistetaan suurempia määriä, kuin poikkeustapauksiin meneviä erityiskapeita ovia. Ja kuka viihtyy niin kapeissa ja ahtaissa tiloista, että edes pyörätuoli ei mahdu kääntymään? 

Liikuntarajoitteiset tulisi aina ottaa huomioon myös rakentamisessa.

Moni omakotitalon rakentaja haaveilee siitä, että voi asua unelmatalossaan mahdollisimman pitkään ja sen jälkeen vielä jättää talonsa lastensa asuttavaksi. Entä jos oma lapsi, puoliso tai rakentaja itse joutuu pyörätuoliin tai rollaattorin käyttäjäksi? Kukaan ei pysy terveenä ikuisesti ja liikuntakyvyn rajoittuminen voi tapahtua hetkessä. Asunnon myyminenkin käy vaikeammaksi, kun liian kapeilla ovilla sulkee pois joukon erinomaisia ostajia, kuten esimerkiksi velattomia, pienempään taloon vaihtavia vanhuksia. Entäpä vieraat? Tekeekö määräyksiä laiminlyövä rakentaja tietoisesti päätöksen, että pyörätuoliin joutuvat ystävät tai sukulaiset eivät ole tervetulleita taloon?

Toivottavasti rakennusmääräyksiä laiminlyövillä rakentajilla ei ole harhakäsitystä siitä, että oviaukkoja voisi myöhemmin leventää. Se nimittäin vasta kallista puuhaa onkin! Kymmenen sentin höyläys teräsbetoniseinien kaikista oviaukoista on niin kallista, että sellaista muutostyötä ei välttämättä kannata tehdä, vaikka joku perheenjäsenistä joutuisikin pyörätuoliin. Siinä vaiheessa kannattaa etsiä talo, jonka rakentaja on ollut sen verran älykäs, että on noudattanut rakennusmääräyksiä.

Rakennusmääräyskokoelma on täynnä maallikon korvaan hullulta kuulostavia määräyksiä, mutta vaikka oma maalaisjärki määräystä vastaan sotisikin, ei se oikeuta luistamaan vaatimuksista. Määräyksiä laatii joukko rakennusalan ammattilaisia ja kaikille vaatimuksille on olemassa liuta perusteita.

-Elina